Pääministeri vaihtoon?

Markku Uusipaavalniemi vaihtoi leiriä. Kepusta tänään Persuihin loikannut kansanedustaja teki samalla Kokoomuksesta eduskunnan suurimman puolueen. Kepulla on nyt 50 kansanedustajaa ja Kokoomuksella 51. Tähän saakka eduskuntaryhmät ovat olleet yhtä suuret.

Kepun tilanne ei ole erityisen mukava. Uudenmaan vaalipiirin neljästä istuvasta kansanedustajasta Uusipaavalniemi, Karpela ja Vanhanen eivät enää ole ensi eduskuntavaaleissa käytettävissä. Neljättä paikkaa pitää Antti Kaikkonen. Kaikkosella on oma taakkansa kannettavana vaalirahasotkusta. Kepua ei käy kateeksi.

Kepun pääministerin paikka on perustunut suurimman puolueen asemaan. Nyt tilanne on muuttunut, joten ainakin teoriassa voidaan pohtia, pitäisikö myös pääministeriä vaihtaa.

Kesällä Vanhasen vaihto Kiviniemeen oli lähes läpihuutojuttu. Kepun onneksi Uusipaavalniemen loikka tapahtui vasta pääministerin vaihdoksen jälkeen. Voi nimittäin olla, että pääministerin puoluekannasta olisi käyty isompi keskustelu, mikäli valtasuhteet olisivatkin olleet nykyiset.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä selvitettävä vaikka valtion toimesta

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen ratkaisisi monta liikenteeseen, asumiseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvää kysymystä.

Metropolialueen yhtenäinen kehitys antaisi koko Suomen kasvulle tarvittavaa lisäenergiaa.

Nyt kasvun hidasteena on kuntien keskinäinen kilpailu veronmaksajista, yrityksistä ja
tapahtumista. Kilpailun suuntana tulisi olla Tukholma ja muut Euroopan metropolit, eikä energiaa tulisi haaskata täällä naapureiden kanssa kisaamiseen.

Metropolikeskustelu tuntuu vellovan paikallaan. Yhdistymiskeskusteluissa on kaivauduttu poteroihin. Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymisen etuja ja haittoja ei voida edes selvittää.

Mikäli kuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuen ei selvitystä synny, pitäisi valtion tulla apuun.

Pakkoliitoksia en mielelläni hyväksyisi. Asukkailla pitää olla mahdollisuus päättää oman kuntansa tulevaisuudesta. Yhtenäisen metropolialueen etujen ja haittojen selvittäminen vaikka valtion pakottamana on kuitenkin tarpeellista.

Sosiaalidemokraatit ovat esittäneet seudullisen hallinnon luomista pääkaupunkiseudulle metropoliasioita hoitamaan.

SDP:n esittämä seudullinen hallinto lisäisi byrokratiaa ratkaisematta kuitenkaan ongelmia. Ylikunnallinen hallinto veisi päätöksenteon kauas ihmisistä, kuntien osaoptimointi jatkuisi ja byrokratia lisääntyisi. Keskustelussa on keskityttävä kuntien yhdistämisen mahdollistamiseen, eikä mihinkään korvikeratkaisuihin.

Helsingin taloutta tasapainotetaan Kokoomuksen ehdotusten mukaisesti!

Tänään istumme käsittelemässä budjettia valtuustossa. Odotettaviss on pitkä ilta. Puheenvuorpyyntöjä on nyt listalla 39. Itse sain suurimman ryhmän puheenjohtajana kunnian puhua aivan puhujalistan kärjessä. Tässä puheenvuoroni, joka oli Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro:

KOKOOMUKSEN BUDJETTIPUHEENVUORO 3.11.2010 KAUPUNGINVALTUUSTOSSA

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut - Ärade ordförande, bästa fullmäktige

Vuosi sitten näihin aikoihin elimme epävarmuuden aikoja. Vaikka talouskriisi onkin nyt taittumassa, emme voi huokaista helpotuksesta. Valoisammista suhdannenäkymistä huolimatta velkaantuminen jatkuu edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Tässä talouskriisissä julkinen talous on myös sukeltanut syvemmälle kuin 1990-luvun alun lamassa, joten kiinni kurottavaa riittää.

Helsingin menokasvu ilman liikelaitoksia tarkasteltuna on vuonna 2010 4,5 prosentin luokkaa. Vastoin julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä tämä ei todellakaan ole säästöbudjetti. Naapurimme ja koko kuntakenttä ovat onnistuneet hillitsemään menokasvuaan meitä paremmin. Tällainen menokasvu ei ole kaupungin talouden tasapainon kannalta kestävää! Epäsuhta on melkoinen, kun samaan tarkasteluun otetaan sekä menot että verotulot. Vaikka talous onkin elpymässä, eivät kaupungin verotulot ole kasvaneet. Tällä verotulopohjalla meillä ei yksinkertaisesti ole varaa minkäänlaiseen menokasvuun.

Emme voi velkaantua loputtomiin. Vuosina 2009–2013 Helsingin lainakanta kasvaa noin 1 300 miljoonaa euroa. Helsingillä on vuoden 2013 lopussa lainaa jo yli 1 900 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainaa on jo nyt noin 2000 euroa, kun vuoden 2008 lopussa sitä oli 1160 euroa. Kaikki on maksettava joskus takaisin.

Kaupungin menot on sopeutettava käytettävissä oleviin tuloihin, kuten strategiassa olemme sopineet. Tämä työ edistyy varsin hitaasti.


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tämän budjetin hyväksymisen yhteydessä hyväksytään myös joukko tuottavuutta parantavia ja rakenteita muuttavia asioita. Kokoomuksen valtuustoryhmä katsookin luottavaisin ja toiveikkain mielin tulevaisuuteen. Me haluamme uskoa talouden tasapainon löytymiseen. Tarvitsemme rakennemuutoksia ja työn tuottavuuden lisäämistä, jotta lapsemme saavat laadukkaan opetuksen ja vanhuksemme tarvitsemansa hoivan myös tulevaisuudessa.

Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että ryhmämme aloitteesta Helsinki käynnistää koko kaupungin laajuisen tuottavuutta ja työhyvinvointia lisäävän ohjelman vuoden 2011 alussa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on, että jo vuonna 2012 palvelut on mahdollista tuottaa nykyistä edullisemmin. Tällä hetkellä Helsinki tuottaa palveluita muuta kuntakenttää huomattavasti kalliimmalla. Tällainen ei yksinkertaisesti ole enää mahdollista!

Henkilöstön asema tuottavuustalkoissa on keskeinen, sillä kuka voisi paremmin kertoa, miten omaa ja työyhteisönsä työtä voi kehittää. Haluamme rohkaista työntekijöitä tulemaan esiin ajatustensa kanssa. Miten saman työn voi tehdä paremmin? Teemmekö turhia asioita? Missä byrokratiaa on liikaa? Hallintokuntien rajat eivät saa olla este tehokkaalle toiminnalle. Näihin kysymyksiin odotamme vastauksia Helsingin erinomaisilta työntekijöiltä.

Kaupunki laatii vuoden 2011 aikana palveluiden tuottamisen strategian. Strategiassa määritellään, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan – mitkä palvelut Helsinki tuottaa itse, mitkä palvelut se tuottaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja mitkä se hankkii markkinoilta. Odotamme perusteellista keskustelua aiheesta! Yrittäjiä ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja kaupunki tarvitsee välttämättä. Meille palvelun laatu, sopivuus, saatavuus ja kustannustehokkuus ovat tuotantotapaa tärkeämpiä. Pyrimme ajattelemaan palveluita nimenomaan käyttäjän näkökulmasta. Yrittäjyys ja yrittämisen tukeminen ovat avainasemassa talouden kasvua haettaessa.

Tuottavuusohjelma, palvelustrategia, panostaminen sähköisiin palveluihin ja koulujen ruokahuolto- ja siivouspalveluiden kilpailuttamisen lisääminen. Tässä muutamia askeleita oikeaan suuntaan, jotka nyt tämän talousarvion yhteydessä otetaan. Olemme niihin tyytyväisiä ja jäämme odottamaan jatkoa.


Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää tärkeänä sitä, että talousarvio turvaa asukkaiden palvelut. Budjettisovussa kohdennettiin merkittävä lisäpanos lapsiin ja vanhuksiin. Vanhusten palveluiden hoitoketjun turvaamiseksi lisättiin budjettipohjaan yhteensä 18 miljoonaa euroa ja lasten palveluihin kohdennettiin 14 miljoonan euron lisäpanos.

Pidämme tärkeänä sitä, että vanhusten palveluissa rakennemuutosta jatketaan. Omaishoitoa, palveluasumista ja kotihoitoa on lisättävä ja laitospainotteisuutta vähennettävä. Helsinki on yhä maamme laitosvaltaisimpia kuntia. Lisäpanostuksella vanhustenpalveluihin haluamme varmistaa tämän rakennemuutoksen hallitun etenemisen.

Vanhusten palvelujen rakenteen kehittämiselle tarvitaan jatkossakin toteuttamissuunnitelma aikataulutuksineen esimerkiksi viidelle seuraavalle vuodelle. Suunnitelma on sidottava ennakoiden väestökehitykseen ja budjetointiin. Tarkoituksena on, että palvelujen tarjonta vastaa palvelujen tarvetta kaikissa kehittämisen vaiheissa, ja että palveluketjuongelmat ratkaistaan. Hyvin tärkeää on myös se, että ikäihmiset voivat luottaa saavansa tarvitsemansa palvelut ajallaan.

Budjetilla pystytään turvaamaan laadukkaat päivähoitopalvelut, lastensuojelu ja perusopetus. Osa lasten palveluihin kohdennetuista rahoista menee päivähoitoon. Päiväkoti-ikäisten lasten määrä on kasvussa ja lisäpanostusta päivähoidossa tarvitaan. Me kokoomuslaiset onnittelemme helsinkiläisiä lapsiperheitä hyvästä valinnasta. Helsinki on hyvä kaupunki asua. Olemme onnellisia siitä, että lapsiperheiden pako ympäristökuntiin on pysähtynyt ja, että Helsinki koetaan hyväksi paikaksi asua!

Perheet ovat tutkimusten mukaan erittäin tyytyväisiä saamiinsa päivähoito- ja muihin lapsiperheiden palveluihin. Meidän on kuitenkin tärkeää muistaa, että kehitettävää löytyy aina. Kaikki perheet eivät ole samasta muotista. Tarvitsemme lisää vaihtoehtoja ja valinnanmahdollisuuksia.

Kehittämällä osa-aikaisia päivähoidon vaihtoehtoja kaupunki parantaa perheiden palveluita ja toimii samalla taloudellisesti. Meidän on tarjottava enemmän kerhotoimintaa ja avoimia varhaiskasvatuspalveluja leikkipuistoissa. Tällä vaalikaudella Helsinki on – kokoomuksen vaalilupauksen mukaisesti – korottanut kotihoidontuen ja yksityisen hoidontuen Helsinki-lisää. Helsinki-lisän kehittämistä on jatkossakin syytä pohtia.

Helsinki tunnetaan laadukkaista kouluista ja monipuolisesta perusopetuksesta. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, on uskallettava tarttua rohkeasti myös kouluverkkoon. Käytetään raha ennemmin pieniin opetusryhmiin kuin tyhjiin koululuokkiin.


Hyvät valtuutetut

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä on hyvä, että investointimenoja alennetaan suhteessa vuoden 2010 talousarvioon. Vuosina 2009 ja 2010 korkea investointitaso oli tarpeen elvyttämisen nimissä. Investointien tasoa pidetään kuitenkin korkeana ja se on erinomainen asia. Onhan meillä rakennettavana ja asutettavana laajoja uusia asuinalueita, jonne lähivuosina odotamme uusia helsinkiläisiä veronmaksajia.

Uusia asuinalueita rakennettaessa ei pidä unohtaa liikennejärjestelyjen kehittämistä. Alueilla on oltava riittävän varhaisessa vaiheessa hyvät ja toimivat väylät sekä julkiselle että yksityiselle liikenteelle.


Arvoisa valtuuston puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Kokoomuksen valtuustoryhmä on pääsääntöisesti tyytyväinen budjettiesitykseen. Ei se kuitenkaan ole täydellinen. Budjettineuvotteluissa tehdyt lisäykset kohdentuivat kuitenkin osittain oikeisiin osoitteisiin, kuten lapsiin ja vanhuksiin. Budjettisopu oli ennätyksellisen kallis, eikä siihen tietenkään voi olla täysin tyytyväinen. Ja esimerkiksi tariffituen korotuksen olisi voinut laittaa ennemmin joukkoliikenteen laatuun, kuin lipun hintoihin.


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Haluan Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta kiittää budjettisovun syntymisestä kaikkia sopuun osallistuneita ryhmiä ja ryhmien neuvottelijoita.

Haluamme myös jälleen kerran kiittää virkamiehiä. Toimititte neuvotteluihin kaipaamaamme lisäinformaatiota hyvin nopealla aikataululla. Erityiskiitos siitä.

Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.