torstai, 24. kesäkuuta 2010

Kerjääminen kriminalisoitava!


Kerjäämisen kriminalisointia selvittänyt työryhmä antoi väliraporttinsa sisäasianministerille tänään. Työryhmä kannattaa kerjäämisen kriminalisointia ja sen kieltämistä julkisella paikalla järjestyslailla. Työryhmän esitys on erittäin kannatettava!

Kerjääminen ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan, eikä kerjäläisyys ole ammatti Suomessa. Kansainvälisyydestä huolimatta näin pitää olla jatkossakin. Kerjäläiskulttuurin leviäminen on tuonut mukanaan hyvin epämiellyttäviä lieveilmiöitä, jotka näkyvät suurten kaupunkien katukuvassa erityisesti näin kesäaikaan. Helsingissä kerjääminen vaikuttaa olevan kovin järjestäytynyttä. Samat henkilöt kerjäävät kukin omilla kadunpätkillään ja omaan reviiriinsä kuuluvilla kauppojen edustoilla joka päivä. Kerjääminen muuttuu koko ajan vaativammaksi ja aggressiivisemmaksi. Tämä vähentää kaupungin yleistä viihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Kerjäläisleirit aiheuttavat merkittäviä ongelmia. Leirejä onkin alkanut ilmaantua muun muassa Helsinkiin. Useiden kymmenien ihmisten luvaton leiriytyminen tuo ongelmia, joita ei ole helppo ratkaista. Miten lapset selviävät alkeellisissa oloissa? Pitääkö sosiaalitoimen kohdella kerjäläisten lapsia eri tavalla, kuin muita? Miten estämme kulkutaudit ilman saniteettitiloja ja vettä elävien ihmisten keskuudessa? Miten talvesta selvitään?

Kerjäämisen kieltäminen lailla ei tietenkään ratkaise esimerkiksi Romanian kerjäläisten huonoja sosiaalisia oloja kotimaassaan. Kerjäämisen kriminalisointi kuitenkin vähentää merkittävästi Suomen houkuttelevuutta Eurooppaa kiertävien kerjäläisten keskuudessa ja vähentää siten myös oleellisesti kerjäämiseen liittyviä lieveilmiöitä täällä.

Suomen on omilla toimillaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin pyrittävä vaikuttamaan siihen, että kaikilla ihmisillä etnisestä taustasta tai kansallisuudesta riippumatta olisi oikeus sosiaalisesti turvattuun ja ihmisarvoiseen elämään kotimaassaan.


Laura Räty
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja
Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kaupunginhallituksen jäsen
laura.raty@helsinki.fi
www.lauraraty.net

keskiviikko, 23. kesäkuuta 2010

Ryhmäpuheeni vuoden 2009 tilinpäätöksestä ja arviointikertomuksesta kaupunginvaltuustossa 23.6.2010


Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut - Ärade ordförande, bästa fullmäktige,

Talouslama iski pahasti myös Helsingin talouteen.

Erityisen huolestuttavana Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää verotulojen vähentymistä vuoteen 2008 verrattuna. Helsingin kaupungin verotulot jäivät selvästi talousarviosta ja olivat 0,4 prosenttia vuoden 2008 tasoa alempana. On selvää, että verotulokehitys ei ole myönteinen tänäkään vuonna.

Vuoden 2002 yhteisöverouudistuksen jälkeen verotulot eivät ole hyvinäkään vuosina riittäneet peruspalvelujen nettokustannusten rahoittamiseen. Edes nopea nousu lamasta ei lisää verotuloja niin paljon, että se olisi ratkaisu kaupungin talouden kohentamiseen, siinäkään tapauksessa, että veroprosenttia korotettaisiin.

Tulojen laskun lisäksi merkittävän haasteen kaupungin talouden kokonaistilanteelle aiheuttaa toimintamenojen kasvu, jota ei Helsingissä saatu viime vuonna hillittyä. Toimintamenojen kasvu vuonna 2009 oli toki hieman vuotta 2008 alhaisempi, mutta kasvu oli edelleen 6,5 prosenttia! Tällaiseen meillä ei ole varaa!

Pidämme hyvänä sitä, että näinä taloudellisesti kovina aikoina Helsinki on pitänyt investointinsa korkealla tasolla. Investoinneilla on ollut vahva elvyttävä vaikutus. Investoinneillaan kaupunki on luonut edellytyksiä talouskasvulle ja työllisyydelle, mutta on selvää, että jatkossa investointeja on tarkasteltava kriittisesti.

On myös syytä muistaa, että investoinnit ovat pääosin perustuneet lainanottoon. Kaupunki ei voi velkaantua loputtomiin.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Ilman Helsingin Energiaa olisimme pulassa.

Tarkastuslautakunta kiinnittää oivallisesti huomiota talouden kehityksen epätoivottavaan suuntaan ja toteaa, että "talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää voimakkaita toimia lisätulojen hankkimiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi". Tarkastuslautakunta toteaa myös, että "edellisten vuosien tapaan kaupungin talous on merkittävästi riippuvainen Helsingin Energian tuloksesta."

Helsingin Energiasta on tuloutettu 2000-luvulla yhteensä 1,2 miljardia euroa kaupungin omaan pääomaan. Meidän on varauduttava Helsingin Energian mahdolliseen yhtiöittämiseen lähivuosina. Se tulee väistämättä vähentämään tuloutettavissa olevan rahan määrää.

Meidän on saatava peruspalveluiden rahoitus vakaammalle pohjalle. Kaupungin talous ei voi olla riippuvainen liiketoiminnan ylimääräisistä tuloutuksista, joiden tulevaisuus on epävarmuuden peitossa!

Verotulot ovat Helsingin tärkein tulonlähde. Tarkastuslautakunta nostaa esille huolestuttavan seikan: verotulojen kasvu on ollut Helsingissä hitaampaa muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna.

Verotulopohjaa on vahvistettava. Työpaikkojen määrää on lisättävä. Kuten tarkastuslautakunta toteaa, Helsingin elinkeinostrategia on avainasemassa yrityskannan kasvattamisessa.

Muuttoliikkeen myötä suurempituloisemmat, koulutetut henkilöt ja perheet muuttavat kaupungista pois, kun taas tulomuuttajat ovat opiskelijoita, työttömiä tai uransa alkuvaiheessa olevia nuoria. Kasvava ikääntyneiden määrä suhteessa työssäkäyvään väestöön alentaa tuloveropohjaa.

Helsingin on pystyttävä tulevaisuudessa pitämään asukkainaan hyviä veronmaksajia. Meidän on panostettava kohtuuhintaisiin, laadukkaisiin ja monimuotoisiin asumisvaihtoehtoihin.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Hallintokuntien rajat ylittävä toiminta on kaupungissa edelleen vähäistä, vaikka sitä on poliitikkojen suulla vaadittu lisättäväksi jo vuosien ajan.

Kaupungin kokonaisedun näkökulma hämärtyy usein vahvojen ja itsenäisten toimintasektoreiden tehdessä omia päätöksiään. Meidän pitää kyetä murtamaan vahvoihin pystysektoreihin perustuva hallintorakenne, -kulttuuri ja toimintatavat.

Kaupungin tilojen käytössä on tehostamisen varaa ja tarkastuslautakunta kehottaakin oivallisesti laatimaan kaupunkitasoisen toimitilastrategian ja tilojen hallintajärjestelmän. Myös tilojen yhteiskäyttöä on lisättävä.

Tuottavuuden parantaminen kaikissa hallintokunnissa on tärkeää. Nyt on rohkeasti tehtävä rakenteellisia uudistuksia.

Sosiaali- ja terveystoimi jäi jälleen kerran tavoitteistaan selvästi. Sosiaali- ja terveystoimen menot ylittyivät 76,9 miljoonaa euroa! Terveystoimen menoylitys johtui HUSista. Sosiaaliviraston käyttömenot ylittyivät 61,2 miljoonaa euroa. Hurjia lukuja! Sosiaalitoimen menokasvu on kerrassaan huolestuttavaa.

Koko kaupungin henkilöstömäärä kasvoi suhteessa edellisvuoteen - käsittämättömästi - noin 1000 henkilöllä. Henkilöstön määrä kasvoi eniten sosiaali- ja terveystoimessa. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä lisääntyi 777 henkilöllä, josta sosiaaliviraston osuus oli 496 henkilöä.

Henkilöstömäärän lisääntyminen ei voi jatkua jo siitä yksinkertaisesta syystä, että tulevaisuudessa, huoltosuhteen heiketessä, meillä ei ole käsipareja tekemään kaikkea työtä! Nyt on edettävä ajatuksista tekoihin: Miten saamme saman työn tehtyä vähemmällä henkilöstömäärällä resurssien vähetessä?

Hallintoon ei sosiaali- ja terveystoimessa ole yksinkertaisesti varaa palkata ketään. Palkataan ainakin mieluummin tekijöitä kuin hallinto- ja suunnitteluvirkamiehiä! Tehokkuutta on joka tapauksessa parannettava.

Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa muistuttaa, että palvelut voidaan tuottaa muutenkin kuin omana tuotantona. Juuri tänään julkaistun Valviran valtakunnallisen vanhustenhoitoa koskevan selvityksen mukaan yksityiset vanhustenhuollon yksiköt toimivat paremmin kuin julkisen puolen yksiköt.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa kiittää tarkastuslautakuntaa erinomaisesta työstä.
Arviointikertomus kertoo selkeästi tilanteen, jossa kaupunkimme on: kaupunkimme taloudellinen tila ei ole hyvä.

Kiitos myös erinomaiselle henkilöstölle, joka tekee valtavasti töitä!

Hallintokuntien itselleen asettamat tavoitteet toteutuivat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Pohtikaamme, ovatko tavoitteet olleet liian helppoja.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut - Ärade ordförande, bästa fullmäktige,

Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä. Samalla haluamme toivottaa koko kaupungin henkilöstölle hyvää kesää!

torstai, 17. kesäkuuta 2010

Ei uutta hallinnontasoa

Tässä on tiedote, jossa ilmaisen kantani demareiden tänään julkaisemaan metropoliraporttiin:


Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja tyrmää demareiden metropoliohjelman:


Ei uutta hallinnontasoa

– Uutta hallinnontasoa ei tarvita, toteaa Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Räty. Metropolialueen kohtaamiin haasteisiin voidaan Rätyn mukaan vastata muutoin kuin byrokratiaa lisäämällä, mitä demarit esittävät 17.6. julkaistussa metropoliohjelmassaan ”Sykkivä sydän”.

Uuden hallinnontason rakentaminen ei Kokoomuksen mukaan paranna demokratiaa.
– Demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää, että päätöksenteko pidetään mahdollisimman lähellä kuntalaisia, kokoomusryhmän puheenjohtaja sanoo.

Tällä hetkellä tutkitaan mahdollisuuksia Helsingin ja Vantaan yhdistämiseen ja Rätyn mukaan sillä tiellä on edettävä vastedeskin.

keskiviikko, 16. kesäkuuta 2010

Mahdollisuuksien tasa-arvoa myös pienten lasten äideille!


Viime viikonlopun puoluekokous Jyväskylässä oli mahtava. Tunnelma oli katossa ja yhteishenki korkealla. Minulle itselleni puoluekokous oli hyvin suuri merkkipaalu. Tulin valituksi Kokoomuksen puoleuvaltuuston puheenjohtajaksi. Kiitokset kaikille kokoomusystäville tuesta, se merkitsee minulle hyvin paljon.

Kamppailu puoluevaltuuston puheenjohtajuudesta yhdessä kahden erinomaisen ehdokkaan kanssa oli varsin mieleenpainuva ja opettava prosessi. Ennen puoluekokousta ja puoluekokouksen aikana eri piirien järjestämät paanelit pistivät meidät koville.

Eräs kysymys on minulle jäänyt mieleen ylitse muiden. Miten kahden pienen lapsen äiti voi hoitaa puoluevaltuuston puheenjohtajan tehtävää? Tämä kysymys esitettiin julkisesti muistaakseni vain kerran, mutta epävirallisissa käytäväkeskusteluissa törmäsin siihen jatkuvasti. Kysymys on toki oikeutettu, vaikka se minusta tuntuukin varsin kummalliselta. Erityisen kummalliseksi kysymyksen tekee se, että kilpasiskoistaini molemmilla on lapsia, toisella jopa neljä.

Kaikkein eniten kyvykkyyttäni hoitaa tehtävää lasteni vuoksi epäilivät naiset. Uskomatonta! Tämäkö on tasa-arvoa? Onko todellakin niin, että politiikkaan saavat aktiivisesti osallistua vain eläkeläiset, perheettömät ja opiskelijat? Kuka hoitaa meidän ruuhkavuosia elävien asioita?

En hetkeäkään väitä, että politiikan, vanhemmuuden ja työelämän yhdistäminen olisi minulle aina helppoa. Tuskin se on sitä muillekaan. En silti koe sitä riittäväksi syyksi luopua yhteisten asioiden hoitamisesta. Jos luopuisin, olisi se esimerkkinä muille äideille. Minun onneni on mieheni, joka osallistuu pehe-elämään tasapuolisesti, anoppini ja muu tukiverkosto.

Miehiä tällainen ajattelu ei tunnu koskevan. Valtiovarainministerillä on pieniä lapsia. Onko joku kyseenalaistanut hänen kyvykkyyttään hoitaa tehtäviään? Eivätkö lapset tarvitsekaan isäänsä yhtä paljon, kuin äitiään?

Tasa-arvo toteutuu Suomessa mielestäni ainakin rakenteiden tasolla jo melko hyvin. Suurin syy epätasa-arvoon miehen ja naisen tai äidin ja isän välillä ei kuitenkaan taida olla yhteiskuntamme rakenteissa, vaan meidän päissämme!

Olen vilpittömän kiitollinen saamastani luottamuksesta! Se yllätti minut täysin. Toivon, että voin omalla esimerkilläni osoittaa, että myös pienten lasten äidit voivat osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Me emme ole täydellisiä, emmekä varmasti voi uhrata aikaamme politiikalle sataprosenttisesti, mutta tuskin siihen pystyvät isätkään.

keskiviikko, 9. kesäkuuta 2010

Jarrua keskustakirjastolle!


Keskustakirjaston hankesuunnitelma on julkistettu. Hankkeen arvioidaan maksavan noin 70 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on rakentaa uusi ja uljas kirjasto Töölönlahdelle. Hyvä ja kannatettava idea sinänsä, mutta käytännössä hankkeen tiellä on muutamia melko suuriakin ongelmia.

Helsingin ja koko Suomen talous on siinä tilanteessa, että jokaista investointia on nyt mietittävä tarkkaan. Helsinki joutuu karsimaan tulevien vuosien investointejaan sekä vähentämään myös käyttömenojaan. Tässä tilanteessa meillä ei yksinkertaisesti ole varaa keskustakirjastoon. Investoinneista ensimmäisinä jonossa ovat mielestäni homekoulujen saneeraukset, joukkoliikenneinvestoinnit ja uusien asuinalueiden investoinnit. Keskustakirjaston aika investointijonossa voisi olla sitten, kun talouden tilanteemme on parempi ja uudet asuinalueet ovat saaneet koulunsa ja päiväkotinsa.

Töölönlahden keskustakirjasto on paljon muutakin kuin Helsingin kirjasto. Parhaimmillaan se on osa kansallista kulttuuriperimäämme ja siksi sen pitäisi olla myös valtiollinen hanke. Keskustakirjaston suunnittelun alkuvaiheessa hankkeelle kaavailtiin myös valtiollista rahoitusta. Toiveissa oli jopa 50 prosentin rahoitusosuus. Nyt ajatuksena olisi toteuttaa hanke kokonaisuudessaan Helsingin rahoilla. Ei käy! Valtion on ehdottomasti osallistuttava keskustakirjaston rahoitukseen!

Keskustakirjasto on hyvä idea. Tässä taloustilanteessa sen toteuttaminen ei kuitenkaan ole realistista. Ehdotankin, että jätämme hankkeen odotuslistalle.

tiistai, 1. kesäkuuta 2010

Jungner: Opeta stadin demareita!


Demareiden puoluekokous viikonloppuna on saanut runsaasti mediahuomioita. Jungner näyttää varastaneen shown. Hyvä niin, sillä herra Jungnerilla on tärkeää asiaa. Suomen talous huolettaa uutta puoluesihteeriä. Hän on moittinut hallitusta muun muassa siitä, että kasvavalle velkataakalle ei ole tehty mitään. Talous on Jungnerin mukaan pahassa kriisissä. Todellakin! Olen samaa mieltä. Totuus hallituksen osuudesta tilanteen hallintaan on kuitenkin se, että hallitus on tehnyt kaikkensa velkataakan kasvun hillitsemiseksi ja oppositio, demarit etunenässä, on keskittynyt hallituksen arvosteluun ja työn häiritsemiseen.

Olen huojentunut siitä, että vihdoinkin myös demareissa ymmärretään Suomen taloudellinen tilanne. Viimeisen vuoden aikana olen toistuvasti saanut havaita, että emme ole sosiaalidemokraattien kanssa löytäneet yhteisymmärrystä talouden tilasta. Demareiden mielestä Helsingissä ei ole taloudellista ongelmaa, eikä mitään säästöjä pidä tehdä! Sen sijaan heidän mielestään meillä on varaa lisätä kustannuksia monilla eri sektoreilla. Demareiden jarrutuksesta johtuen emme ole päässeet kunnolla pureutumaan Helsingin paisuviin kustannuksiin ja velkataakan kasvaminen onkin yksi ongelmistamme.

Hyvä Mikael Jungner: Olet ymmärtänyt, että taloutemme on vaikeuksissa. Hyvä! Kerro se myös helsinkiläisille tovereillesi!

Laura Räty
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kaupunginhallituksen jäsen
laura.raty@helsinki.fi
www.lauraraty.net