Tämän päivän Helsingin Sanomissa sosiaalidemokraatit syyttävät kaupunkia sosiaalitoimen tietoisesta alibudjetoinnista. Demarit syyttävät virkamiehiä, mutta ainakin rivien välistä on luettavissa syytökset myös ei-sosiaalidemokraattisia poliitikkoja kohtaan.
Budjetin laadinnassa näin poliitikon näkökulmasta on kolme aspektia:
1. Virkamiehet laativat budjetin perusrungon parhaiden mahdollisten tietojen ja ennusteiden puitteissa.
2. Poliitikot tekevät korjauksia budjettiin viimeisimpien ennusteiden perusteella
3. Rahaa ei ole jaettavaksi ylimäärin ja niukkuutta jaetaan kaikille. Tämä lienee kaikkien helsinkiläisten veronmaksajien etu.
Sosiaalidemokraattien osallistuminen poliittiseen keskusteluun rajoittuu yleensä lisärahan vaatimiseen. Näin se on ollut myös Helsingissä. Joka vuosi budjettiin on saatava enemmän rahaa, kuin aikaisempina vuosina. Tämä on täysin kestämätön tilanne. Kaupungin menot kasvavat kovaa vauhtia, samaa ei voi sanoa tuloista. Me nostimme Helsingissä tänä syksynä veroprosenttia, mutta jos tällä menokasvun tiellä jatketaan, yksi prosenttiyksikkö ei tule riittämään kovin pitkäksi aikaa.
Sosiaalitoimen osalta budjetointi on ollut hankalaa. Tarpeita on valtavasti. Budjetti on joka vuosi (niin tänäkin vuonna) laadittu parhaiden mahdollisten ennusteiden mukaiseksi. Me poliitikot emme voi olla virkamiehiä tai tietokeskusta parempia ennustajia. Budjetit on jatkossakin laadittava virallisten ennusteiden mukaisesti, ei sosiaalidemokraattisten arvausten mukaisesti.
Olen todella huolestunut ihmisten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Kun tulin vuonna 2004 sosiaalilautakunnan varapuheenjohtajaksi, oli sosiaalitoimen budjetti noin 850 Me. Nyt budjetti huitelee yli miljardissa. Pahoinvointi ei kuitenkaan ole vähentynyt, pikemminkin päinvastoin. Lisärahan marisemisen sijasta me tarvitsemme nyt suurta kansallista keskustelua: miten ihmisten pahoinvointia voitaisiin vähentää ja samalla hillitä sosiaalitoimen palveluiden kysynnän kasvua. Mikään raha ei riitä, mikäli nykymeno jatkuu.
Lopuksi muutama huojentava sana: sosiaalitoimen rahat Helsingissä eivät ole vielä milloinkaan loppuneet kesken. Kaikki palvelut on turvattu tarvittaessa lisäbudjetilla. Näin tänäkin vuonna.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Rahalla ei korvata rahapulaa, mutta hyvällä strategialla se voi onnistua.
VastaaPoistaOn päästävä eteenpäin siitä että puhutaan aina vaan siitä jäävuoren huipusta joka jää toteutumatta- paljon tärkeämpää on puhua siitä kaikesta mitä tehdään ja miten tehdään.