tiistai 4. tammikuuta 2011

Lopettakaa anoppien parjaaminen!


Mikä on suosikkipuheenaihe, kun pienten lasten äidit kohtaavat? Anoppien haukkuminen nousee melko korkealle suosikkipuheenaiheiden listalla. Anoppi sanoo asiat väärin, tekee asiat väärin ja on väärässä paikassa väärään aikaan. Anoppi ärsyttää jo pelkällä olemuksellaan.

Viikonlopun Hesari uutisoi isovanhempien auttavan mielellään lastensa perheitä arjessa. Alunperin tieto on peräisin Sukupolvien ketju -tutkimuksesta. Isovanhempien apua arvostetaan ja sitä otetaan mielellään vastaan. Näin todellakin on.

Meidän perheemme kuuluu etuoikeutettujen ryhmään. Appivanhempani auttavat meitä arjessa todella paljon. He asuvat kahta kotia, jotta voisivat olla mukana arjessamme. Toinen heidän kodeistaan sijaitsee kerrostalossamme ja toinen satojen kilometrien päässä. Kun he ovat kaukana, heidän poissaolonsa todella huomaa. Kuinka helppoa onkaan viedä lapset hetkeksi hoitoon naapuriin, kun itse käy vaikkapa lenkillä. Ilman appivanhempia arkemme olisi merkittävästi nykyistä vaikeampaa, vaikka käyttäisimmekin päivähoitopalveluita.

Olemme etuoikeutettuja myös siksi, että perheemme ympärillä on tiivis verkosto kaikenlaisia auttajia. Myös minun vanhempani osallistuvat lastemme hoitoon, samoin veljeni. Vasta nyt, kahden pienen lapsen äitinä, tiivistä perhettä ja sukulaisiaan todella arvostaa. Poliitikkojen runsaasti viljelemä sana, yhteisöllisyys, alkaa saamaan todellista merkitystään.

Me suomalaiset kadehdimme etelä-eurooppalaisten tiiviitä perhesuhteita ja yhteisöllisyyttä, mutta samalla haukumme anoppejamme. Kaikkea ei voi saada. Olisiko hyvä Uuden Vuoden lupaus vaikkapa se, että lupaisi lopettaa anoppinsa parjaamisen ja olisi kiitollinen saamastaan avusta?

tiistai 28. joulukuuta 2010

Helsingin kilpailtava yrityksistä nykyistä aktiivisemmin!


Primula jättää Helsingin. Näin uutisoi tämän päivän HS. Primula siirtyy paistaman leipiään Järvenpäähän. Harmi. Olisimme mieluusti pitäneet tehtaan täällä Helsingissä.

Primula ei ole ainoa yritys, joka Helsingistä poistuu. Syyksi ilmoitetaan usein se, että Helsingistä ei löydy sopivaa tonttia. Roskaa! Todellinen syy on se, että uusi isäntäkunta on houkutellut yritystä edullisella tontilla, nopealla kaavoituksella ja hyvillä tukipalveluilla. Helsinki sen sijaan ei ole tarjonnut mitään, tai jos onkin, niin tarjolla on ollut lähinnä hitautta, byrokratiaa ja liian haastavia kaavaratkaisuja. Kun Helsingin tarjoamat lahjat yhdistetään kalliiseen tonttimaahan ja huonoihin paikotusmahdollisuuksiin, on monen yritysjohtajan valinta selvä.

Me helsinkiläiset päättäjät kuulemme yritysten paosta yleensä vasta siinä vaiheessa, kun neuvottelut uuden isäntäkunnan kanssa ovat jo varsin pitkällä ja muuttolaatikoita pakataan. Usein käy ilmi, että varsinaisia neuvotteluja Helsingin kanssa ei ole käyty lainkaan. On ehkä oltu yhteydessä johonkin virastoon kaavoitusasioissa ja asioiden hankaluuden paljastuttua on unohdettu koko juttu.

Vaikka Helsinki onkin omasta mielestäni paras kaupunki Suomessa elää ja yrittää, eivät kaikki välttämättä ole samaa mieltä. Helsingin on otettava aktiivinen ja reipas ote yritysten isäntäkaupunkina. Me haluamme tänne uusia yrityksiä ja lisäksi haluamme, että vanhat helsinkiläiset yritykset jäävät tänne ja laajenevat.

Uusi asenne vaatii paljon muutakin, kuin korulauseita. JOKAISEN Helsingin virkamiehen on ymmärrettävä yritystoiminnan merkitys kaupungille työpaikkojen ja verotulojen tuojana. Virkamiesten on pyrittävä nopeasti ja joustavasti löytämään yrityksille parhaat mahdolliset elinolosuhteet Helsingissä. Helsingin on myös käytävä taistoon muiden kuntien kanssa. Tänne on aktiivisesti houkuteltava uusia yrityksiä ja heille on tarjottava porkkanoita. Yrittäjillä pitää olla tunne siitä, että he ja heidän yrityksensä ovat Helsingille tärkeitä!

tiistai 7. joulukuuta 2010

Ihmisten elämänlaatu on suojeluarvoja tärkeämpää!

Taas kerran kaupunginhallituksessa äänestettiin hissistä. Virkamiehet haluaisivat kieltää hissien rakentamisen tiettyihin suojeltuihin rappukäytäviin Helsingissä. Taloyhtiöt hakevat poikkeuslupaa hissien rakentamiseksi ja kaupunginhallitus antaa asiasta lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka sitten päättää luvasta.

Suojeluarvot ja ihmisten elämänlaatu asetetaan näissä hissijutuissa vastakkain. Ihmisten pitää voida asua omissa kodeissaan, vaikka liikuntakyky olisikin heikentynyt. Hissi on aivan elintärkeä vanhuksille, lapsiperheille ja vammaisille. Hissittömiä taloja ei pitäisi enää nykypäivänä olla. Talot on asukkaita varten ja siksi onkin käsittämätöntä, että hissien rakentanen estetään museoarvoihin vedoten.

Ihmisten ei pitäisi joutua muuttamaan kotoaan museoarvoista johtuen. Tai vielä pahempaa: ihmisten ei pitäisi jäädä vangiksi omaan kotiinsa museoarvoista johtuen. Hissit pitäisikin rakentaa aina kun se on teknisesti mahdollista. Nykyisin osataan rakentaa rakennustaiteellisesti tyylikkäitä hissejä, jotka sopivat pieniin ja hienoihin rappukäytäviin.

Hissien rakentamista ovat museoviranomaisten lisäksi johdonmukaisesti vastustaneet Vihreät. Se on mielestäni käsittämätöntä. Vihreäthän ovat halunneet profiloitua nimenomaan kaupunkiasumisen puolestapuhujina.

Tänään hissiasiassa voitti järki. Hissin rakentamista puolletaan. Äänestystulos kaupunginhallituksessa oli hissin puolesta 10-5.

perjantai 3. joulukuuta 2010

Demarit keskittyvät lisärahan marisemiseen

Tämän päivän Helsingin Sanomissa sosiaalidemokraatit syyttävät kaupunkia sosiaalitoimen tietoisesta alibudjetoinnista. Demarit syyttävät virkamiehiä, mutta ainakin rivien välistä on luettavissa syytökset myös ei-sosiaalidemokraattisia poliitikkoja kohtaan.

Budjetin laadinnassa näin poliitikon näkökulmasta on kolme aspektia:
1. Virkamiehet laativat budjetin perusrungon parhaiden mahdollisten tietojen ja ennusteiden puitteissa.
2. Poliitikot tekevät korjauksia budjettiin viimeisimpien ennusteiden perusteella
3. Rahaa ei ole jaettavaksi ylimäärin ja niukkuutta jaetaan kaikille. Tämä lienee kaikkien helsinkiläisten veronmaksajien etu.

Sosiaalidemokraattien osallistuminen poliittiseen keskusteluun rajoittuu yleensä lisärahan vaatimiseen. Näin se on ollut myös Helsingissä. Joka vuosi budjettiin on saatava enemmän rahaa, kuin aikaisempina vuosina. Tämä on täysin kestämätön tilanne. Kaupungin menot kasvavat kovaa vauhtia, samaa ei voi sanoa tuloista. Me nostimme Helsingissä tänä syksynä veroprosenttia, mutta jos tällä menokasvun tiellä jatketaan, yksi prosenttiyksikkö ei tule riittämään kovin pitkäksi aikaa.

Sosiaalitoimen osalta budjetointi on ollut hankalaa. Tarpeita on valtavasti. Budjetti on joka vuosi (niin tänäkin vuonna) laadittu parhaiden mahdollisten ennusteiden mukaiseksi. Me poliitikot emme voi olla virkamiehiä tai tietokeskusta parempia ennustajia. Budjetit on jatkossakin laadittava virallisten ennusteiden mukaisesti, ei sosiaalidemokraattisten arvausten mukaisesti.

Olen todella huolestunut ihmisten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Kun tulin vuonna 2004 sosiaalilautakunnan varapuheenjohtajaksi, oli sosiaalitoimen budjetti noin 850 Me. Nyt budjetti huitelee yli miljardissa. Pahoinvointi ei kuitenkaan ole vähentynyt, pikemminkin päinvastoin. Lisärahan marisemisen sijasta me tarvitsemme nyt suurta kansallista keskustelua: miten ihmisten pahoinvointia voitaisiin vähentää ja samalla hillitä sosiaalitoimen palveluiden kysynnän kasvua. Mikään raha ei riitä, mikäli nykymeno jatkuu.

Lopuksi muutama huojentava sana: sosiaalitoimen rahat Helsingissä eivät ole vielä milloinkaan loppuneet kesken. Kaikki palvelut on turvattu tarvittaessa lisäbudjetilla. Näin tänäkin vuonna.

torstai 11. marraskuuta 2010

Pääministeri vaihtoon?

Markku Uusipaavalniemi vaihtoi leiriä. Kepusta tänään Persuihin loikannut kansanedustaja teki samalla Kokoomuksesta eduskunnan suurimman puolueen. Kepulla on nyt 50 kansanedustajaa ja Kokoomuksella 51. Tähän saakka eduskuntaryhmät ovat olleet yhtä suuret.

Kepun tilanne ei ole erityisen mukava. Uudenmaan vaalipiirin neljästä istuvasta kansanedustajasta Uusipaavalniemi, Karpela ja Vanhanen eivät enää ole ensi eduskuntavaaleissa käytettävissä. Neljättä paikkaa pitää Antti Kaikkonen. Kaikkosella on oma taakkansa kannettavana vaalirahasotkusta. Kepua ei käy kateeksi.

Kepun pääministerin paikka on perustunut suurimman puolueen asemaan. Nyt tilanne on muuttunut, joten ainakin teoriassa voidaan pohtia, pitäisikö myös pääministeriä vaihtaa.

Kesällä Vanhasen vaihto Kiviniemeen oli lähes läpihuutojuttu. Kepun onneksi Uusipaavalniemen loikka tapahtui vasta pääministerin vaihdoksen jälkeen. Voi nimittäin olla, että pääministerin puoluekannasta olisi käyty isompi keskustelu, mikäli valtasuhteet olisivatkin olleet nykyiset.

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä selvitettävä vaikka valtion toimesta

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen ratkaisisi monta liikenteeseen, asumiseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvää kysymystä.

Metropolialueen yhtenäinen kehitys antaisi koko Suomen kasvulle tarvittavaa lisäenergiaa.

Nyt kasvun hidasteena on kuntien keskinäinen kilpailu veronmaksajista, yrityksistä ja
tapahtumista. Kilpailun suuntana tulisi olla Tukholma ja muut Euroopan metropolit, eikä energiaa tulisi haaskata täällä naapureiden kanssa kisaamiseen.

Metropolikeskustelu tuntuu vellovan paikallaan. Yhdistymiskeskusteluissa on kaivauduttu poteroihin. Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymisen etuja ja haittoja ei voida edes selvittää.

Mikäli kuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuen ei selvitystä synny, pitäisi valtion tulla apuun.

Pakkoliitoksia en mielelläni hyväksyisi. Asukkailla pitää olla mahdollisuus päättää oman kuntansa tulevaisuudesta. Yhtenäisen metropolialueen etujen ja haittojen selvittäminen vaikka valtion pakottamana on kuitenkin tarpeellista.

Sosiaalidemokraatit ovat esittäneet seudullisen hallinnon luomista pääkaupunkiseudulle metropoliasioita hoitamaan.

SDP:n esittämä seudullinen hallinto lisäisi byrokratiaa ratkaisematta kuitenkaan ongelmia. Ylikunnallinen hallinto veisi päätöksenteon kauas ihmisistä, kuntien osaoptimointi jatkuisi ja byrokratia lisääntyisi. Keskustelussa on keskityttävä kuntien yhdistämisen mahdollistamiseen, eikä mihinkään korvikeratkaisuihin.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Helsingin taloutta tasapainotetaan Kokoomuksen ehdotusten mukaisesti!


Tänään istumme käsittelemässä budjettia valtuustossa. Odotettaviss on pitkä ilta. Puheenvuorpyyntöjä on nyt listalla 39. Itse sain suurimman ryhmän puheenjohtajana kunnian puhua aivan puhujalistan kärjessä. Tässä puheenvuoroni, joka oli Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro:

KOKOOMUKSEN BUDJETTIPUHEENVUORO 3.11.2010 KAUPUNGINVALTUUSTOSSA

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut - Ärade ordförande, bästa fullmäktige

Vuosi sitten näihin aikoihin elimme epävarmuuden aikoja. Vaikka talouskriisi onkin nyt taittumassa, emme voi huokaista helpotuksesta. Valoisammista suhdannenäkymistä huolimatta velkaantuminen jatkuu edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Tässä talouskriisissä julkinen talous on myös sukeltanut syvemmälle kuin 1990-luvun alun lamassa, joten kiinni kurottavaa riittää.

Helsingin menokasvu ilman liikelaitoksia tarkasteltuna on vuonna 2010 4,5 prosentin luokkaa. Vastoin julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä tämä ei todellakaan ole säästöbudjetti. Naapurimme ja koko kuntakenttä ovat onnistuneet hillitsemään menokasvuaan meitä paremmin. Tällainen menokasvu ei ole kaupungin talouden tasapainon kannalta kestävää! Epäsuhta on melkoinen, kun samaan tarkasteluun otetaan sekä menot että verotulot. Vaikka talous onkin elpymässä, eivät kaupungin verotulot ole kasvaneet. Tällä verotulopohjalla meillä ei yksinkertaisesti ole varaa minkäänlaiseen menokasvuun.

Emme voi velkaantua loputtomiin. Vuosina 2009–2013 Helsingin lainakanta kasvaa noin 1 300 miljoonaa euroa. Helsingillä on vuoden 2013 lopussa lainaa jo yli 1 900 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainaa on jo nyt noin 2000 euroa, kun vuoden 2008 lopussa sitä oli 1160 euroa. Kaikki on maksettava joskus takaisin.

Kaupungin menot on sopeutettava käytettävissä oleviin tuloihin, kuten strategiassa olemme sopineet. Tämä työ edistyy varsin hitaasti.


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tämän budjetin hyväksymisen yhteydessä hyväksytään myös joukko tuottavuutta parantavia ja rakenteita muuttavia asioita. Kokoomuksen valtuustoryhmä katsookin luottavaisin ja toiveikkain mielin tulevaisuuteen. Me haluamme uskoa talouden tasapainon löytymiseen. Tarvitsemme rakennemuutoksia ja työn tuottavuuden lisäämistä, jotta lapsemme saavat laadukkaan opetuksen ja vanhuksemme tarvitsemansa hoivan myös tulevaisuudessa.

Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että ryhmämme aloitteesta Helsinki käynnistää koko kaupungin laajuisen tuottavuutta ja työhyvinvointia lisäävän ohjelman vuoden 2011 alussa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on, että jo vuonna 2012 palvelut on mahdollista tuottaa nykyistä edullisemmin. Tällä hetkellä Helsinki tuottaa palveluita muuta kuntakenttää huomattavasti kalliimmalla. Tällainen ei yksinkertaisesti ole enää mahdollista!

Henkilöstön asema tuottavuustalkoissa on keskeinen, sillä kuka voisi paremmin kertoa, miten omaa ja työyhteisönsä työtä voi kehittää. Haluamme rohkaista työntekijöitä tulemaan esiin ajatustensa kanssa. Miten saman työn voi tehdä paremmin? Teemmekö turhia asioita? Missä byrokratiaa on liikaa? Hallintokuntien rajat eivät saa olla este tehokkaalle toiminnalle. Näihin kysymyksiin odotamme vastauksia Helsingin erinomaisilta työntekijöiltä.

Kaupunki laatii vuoden 2011 aikana palveluiden tuottamisen strategian. Strategiassa määritellään, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan – mitkä palvelut Helsinki tuottaa itse, mitkä palvelut se tuottaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja mitkä se hankkii markkinoilta. Odotamme perusteellista keskustelua aiheesta! Yrittäjiä ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja kaupunki tarvitsee välttämättä. Meille palvelun laatu, sopivuus, saatavuus ja kustannustehokkuus ovat tuotantotapaa tärkeämpiä. Pyrimme ajattelemaan palveluita nimenomaan käyttäjän näkökulmasta. Yrittäjyys ja yrittämisen tukeminen ovat avainasemassa talouden kasvua haettaessa.

Tuottavuusohjelma, palvelustrategia, panostaminen sähköisiin palveluihin ja koulujen ruokahuolto- ja siivouspalveluiden kilpailuttamisen lisääminen. Tässä muutamia askeleita oikeaan suuntaan, jotka nyt tämän talousarvion yhteydessä otetaan. Olemme niihin tyytyväisiä ja jäämme odottamaan jatkoa.


Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää tärkeänä sitä, että talousarvio turvaa asukkaiden palvelut. Budjettisovussa kohdennettiin merkittävä lisäpanos lapsiin ja vanhuksiin. Vanhusten palveluiden hoitoketjun turvaamiseksi lisättiin budjettipohjaan yhteensä 18 miljoonaa euroa ja lasten palveluihin kohdennettiin 14 miljoonan euron lisäpanos.

Pidämme tärkeänä sitä, että vanhusten palveluissa rakennemuutosta jatketaan. Omaishoitoa, palveluasumista ja kotihoitoa on lisättävä ja laitospainotteisuutta vähennettävä. Helsinki on yhä maamme laitosvaltaisimpia kuntia. Lisäpanostuksella vanhustenpalveluihin haluamme varmistaa tämän rakennemuutoksen hallitun etenemisen.

Vanhusten palvelujen rakenteen kehittämiselle tarvitaan jatkossakin toteuttamissuunnitelma aikataulutuksineen esimerkiksi viidelle seuraavalle vuodelle. Suunnitelma on sidottava ennakoiden väestökehitykseen ja budjetointiin. Tarkoituksena on, että palvelujen tarjonta vastaa palvelujen tarvetta kaikissa kehittämisen vaiheissa, ja että palveluketjuongelmat ratkaistaan. Hyvin tärkeää on myös se, että ikäihmiset voivat luottaa saavansa tarvitsemansa palvelut ajallaan.

Budjetilla pystytään turvaamaan laadukkaat päivähoitopalvelut, lastensuojelu ja perusopetus. Osa lasten palveluihin kohdennetuista rahoista menee päivähoitoon. Päiväkoti-ikäisten lasten määrä on kasvussa ja lisäpanostusta päivähoidossa tarvitaan. Me kokoomuslaiset onnittelemme helsinkiläisiä lapsiperheitä hyvästä valinnasta. Helsinki on hyvä kaupunki asua. Olemme onnellisia siitä, että lapsiperheiden pako ympäristökuntiin on pysähtynyt ja, että Helsinki koetaan hyväksi paikaksi asua!

Perheet ovat tutkimusten mukaan erittäin tyytyväisiä saamiinsa päivähoito- ja muihin lapsiperheiden palveluihin. Meidän on kuitenkin tärkeää muistaa, että kehitettävää löytyy aina. Kaikki perheet eivät ole samasta muotista. Tarvitsemme lisää vaihtoehtoja ja valinnanmahdollisuuksia.

Kehittämällä osa-aikaisia päivähoidon vaihtoehtoja kaupunki parantaa perheiden palveluita ja toimii samalla taloudellisesti. Meidän on tarjottava enemmän kerhotoimintaa ja avoimia varhaiskasvatuspalveluja leikkipuistoissa. Tällä vaalikaudella Helsinki on – kokoomuksen vaalilupauksen mukaisesti – korottanut kotihoidontuen ja yksityisen hoidontuen Helsinki-lisää. Helsinki-lisän kehittämistä on jatkossakin syytä pohtia.

Helsinki tunnetaan laadukkaista kouluista ja monipuolisesta perusopetuksesta. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, on uskallettava tarttua rohkeasti myös kouluverkkoon. Käytetään raha ennemmin pieniin opetusryhmiin kuin tyhjiin koululuokkiin.


Hyvät valtuutetut

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä on hyvä, että investointimenoja alennetaan suhteessa vuoden 2010 talousarvioon. Vuosina 2009 ja 2010 korkea investointitaso oli tarpeen elvyttämisen nimissä. Investointien tasoa pidetään kuitenkin korkeana ja se on erinomainen asia. Onhan meillä rakennettavana ja asutettavana laajoja uusia asuinalueita, jonne lähivuosina odotamme uusia helsinkiläisiä veronmaksajia.

Uusia asuinalueita rakennettaessa ei pidä unohtaa liikennejärjestelyjen kehittämistä. Alueilla on oltava riittävän varhaisessa vaiheessa hyvät ja toimivat väylät sekä julkiselle että yksityiselle liikenteelle.


Arvoisa valtuuston puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Kokoomuksen valtuustoryhmä on pääsääntöisesti tyytyväinen budjettiesitykseen. Ei se kuitenkaan ole täydellinen. Budjettineuvotteluissa tehdyt lisäykset kohdentuivat kuitenkin osittain oikeisiin osoitteisiin, kuten lapsiin ja vanhuksiin. Budjettisopu oli ennätyksellisen kallis, eikä siihen tietenkään voi olla täysin tyytyväinen. Ja esimerkiksi tariffituen korotuksen olisi voinut laittaa ennemmin joukkoliikenteen laatuun, kuin lipun hintoihin.


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Haluan Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta kiittää budjettisovun syntymisestä kaikkia sopuun osallistuneita ryhmiä ja ryhmien neuvottelijoita.

Haluamme myös jälleen kerran kiittää virkamiehiä. Toimititte neuvotteluihin kaipaamaamme lisäinformaatiota hyvin nopealla aikataululla. Erityiskiitos siitä.

Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.